VIERUMÄEN METSÄSTYSSEURA RY:n METSÄSTYSSÄÄNTÖ
YLEISTÄ
1. Metsästysseuran hallitsemilla metsästysalueilla harjoitetaan metsästystä metsästysseuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, metsästysseuran yleisten kokousten, yhteislupasopimusten, johtokunnan päätösten sekä lupaehtojen ja metsästysvuokrasopimusten mukaisesti. Edellä mainittujen lisäksi jokainen metsästäjä on metsästäessään velvollinen noudattamaan myös metsästyksestä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä hyvää metsästystapaa.
Metsästysseuramme jäsen ja jokainen seuramme metsästysoikeudella alueillamme metsästävä sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä, metsästysseurueen päätöksiä sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä.
2. Yhdistyksen kaikilla jäsenillä, kannatusjäseniä lukuun ottamatta, on oikeus osallistua kaikkeen metsästykseen alueillamme. Säännöissä määrättyjen maksujen lisäksi, kaikki vaadittavat muut maksut tulee olla suoritettuina aina ennen metsästykseen ryhtymistä, ellei yhdistyksen kokouksessa toisin päätetä, erikseen metsästyssäännössä mainita tai muutoin sovita. Kaikessa metsästyksessä on käytettävä kyseisen riistalajin metsästykseen hyväksyttyjä aseita ja patruunoita. Sama pätee myös vahinkoeläinten ja vieraslajien lopettamiseen.
Seurueisiin ilmoittautuessaan jäsen sitoutuu toimimaan koko metsästyskauden kyseisen riistalajin ruokinta.ym. tehtävissä. Seurueesta ei voi poistua kesken metsästyskauden.
3. Metsästysalueiden vuokraamisesta ja tietojen päivittämisestä vastaa yhdistyksen johtokunta, joka voi valtuuttaa tehtävään myös muita jäseniä. Metsästysalueet pyritään saamaan vuokratuiksi kaiken metsästyksen piiriin. Sopimuksiin tulee kirjata lisäksi myös mahdollisuuksien mukaan oikeus tulentekoon, riistanruokintaan, kaivamiseen pienpetojahdissa, loukun, haaskan ja riistakameran asettamiseen, sekä teiden käyttö ja koirien koulutus.
Omariistan karttaan on värein merkitty alueet, joilla metsästys, vahinkoeläinten ja rauhoittamattomien vieraslajien tappaminen ei ole sallittua. Rajoitukset johtuvat vuokrasopimusten ehdoista, seuran asettamista rauhoituksista tai alueet eivät ole lainkaan metsästykselle vuokrattu. Yhdistys vastaa yhteislupiin liityttäessä karttojen ajantasaisuudesta omilla alueillamme.
Tähän värien merkitys, kaikki, vain hirvi(eläimet), suurpedot, kanalinnut, vieraslajit, ei lainkaan sopimusta
TURVALLISUUS
4. Turvallisuus on varmistettava aina metsästyspäivänä. Seuran metsästysalueet ovat metsästystä ajatellen rikkinäiset. Asutustaajamia, muuta asutusta, vapaa-ajan asutusta, teollisuutta ja maataloutta on metsästysalueillamme runsaasti, lisäksi on myös muuta alueen virkistyskäyttöä. Ehdottomasti on huomioitava, ettemme aiheuta vaaraa tai muuta haittaa edellä mainituille tahoille. Urheiluopiston alue kaikkinensa on oma lukunsa huomioitavaksi. Erityisesti huomautetaan latvalinnustuksen tapahtuessa luotiaseella, että vaarallinen alue yltää jopa 5 km ampumasuunnassa.
Varsinkin seuruemetsästyksessä turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikille metsästysseurueille on nimettävä johtajia tarpeellinen määrä, vaikka lainsäädännössä ei sitä erityisesti edellytettäisi. Metsästyksenjohtajan on selvitettävä turvallisuusmääräykset metsästykseen osallistuville siten, että he ovat aina tietoisia miten toimitaan. Metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä ja ohjeita on aina noudatettava. Hän voi kieltää määräyksiä noudattamatta jättäneen osallistumasta ko. metsästykseen kyseisenä päivänä.
Jäsenen on aina ilmoitettava kesken passituksen tapahtuvasta poistumisesta metsästyksen johtajalle, joka antaa poistumisluvan radiopuhelimella, jolloin muut tietävät mahdollisen liikkumisen. Tätä voi toteuttaa ainoastaan äkillisen sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi. Tarvittaessa metsästys keskeytetään. Muutoin on poistuminen ajoitettava taukojen ajalle.
RIISTAN VEROTUS
5. Riistan verotus tapahtuu lain, asetuksen, Suomen riistakeskuksen, hirvitalousalueen, yhteislupasopimusten, alueen riistanhoitoyhdistyksen ja oman yhdistyksen määrittelemissä puitteissa. Johtokunta voi kesken metsästyskauden päättää lisärajoituksista saaliskiintiöihin, mikäli katsoo sen riistakantojen elinvoimaisuuden kannalta välttämättömäksi.
Kaatolupien, poikkeuslupien ja muiden mahdollisten lupien hakemisesta vastaa johtokunta tai valtuuttamansa. Luvanhakijan on kuultava johtokuntaa, hirvijaostoa ja riistanhoitojaostoa ennen lupien hakemista. Seura voi osallistua nk. yhteislupiin. Hirven ja peuran yhteisluvissa kaatokiintiöt pyritään jakamaan pääsääntöisesti pinta-alaperusteisesti ja muissa yhteisluvissa sopimusten mukaisesti. Koirien koulutus- ja koeluvat myöntää johtokunta tai valtuuttamansa.
METSÄSTYSVIERAAT
6. Metsästysseuran johtokunnalla tai valtuuttamallaan on oikeus kutsua metsästysseuran vieraaksi seuran toiminnan kannalta perusteltavissa olevia ulkopuolisia henkilöitä. Näin kutsutuilla vierailla on oikeus osallistua metsästykseen aseellisena. Kutsutulta vieraalta ei peritä vieraspäivämaksua. Muut vieraspäivää koskevat ohjeet koskevat myös näin kutsuttua vierasta.
Metsästysseura voi järjestää myös nk. kaupallista metsästystä, mikäli sen katsotaan tuottavan seuralle taloudellista ja/tai muuta aineetonta lisäarvoa. Tämän metsästyksen järjestää johtokunta tai valtuuttamansa. Metsästyksessä noudatetaan soveltuvin osin kaikkia tässä metsästyssäännössä mainittuja pakottavia ja velvoittavia säännöksiä. Saatavasta korvauksesta ja muista metsästystapahtuman ehdoista päättää ja sopii johtokunta kuultuaan ensin jaostojen edustajia.
Jäsenellä on oikeus kymmeneen vieraspäivään metsästyskaudessa ja ottaa vieras mukaansa metsästykseen. Perheenjäsen, joka ei ole yhdistyksen jäsen, katsotaan vieraaksi, jos hän ottaa osaa aseistettuna metsästykseen. Vieras saa metsästää yhdistyksen mailla vain isäntänsä kanssa tai tämän ohjauksessa ja kiintiöllä. Vieraalla on oltava ennen metsästykseen ryhtymistä maksettuna vierasmaksu. Vierasmaksua ei peritä vieraalta, joka osallistuu metsästykseen aseettomana, esimerkiksi koiranohjaajana. Metsästysseuraan ei ole mahdollista lunastaa nk. kausikorttia vierasluvaksi.
Ilveksen, karhun, suden, hirven, valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja villisian metsästykseen voivat vieraat osallistua vastavuoroisuus periaatteen mukaisesti maksutta. Vastavuoroisuusperusteella tapahtuvan metsästyksen tulee tapahtua seurue metsästyksenä metsästysseuran metsästystä johtavien henkilöiden vastuulla.
Haavoittuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisian jäljittämiseen ja lopettamiseen voivat naapuriseurueiden jäsenet osallistua maksutta. Heidän tulee ilmoittaa mahdollisimman pian seuramme yhteyshenkilölle. Tarvittaessa mukaan on kutsuttava myös yhdistyksemme jäseniä.
Y Yhdistyksen hirvi- peura- ja kaurisseurueilla on aseellisille koiranohjaajille vieraspäiviä käytettävissä tarvittaessa. He toimivat metsästyksenjohtajan ohjauksessa, heidät on kirjattava jahtipäivänä metsästykseen osallistuviksi, heidän vieraspäivämaksunsa voidaan maksaa sisäisenä siirtona jahtikauden jälkeen seurueiden osallistumisvaroista.
RAUHOITUKSET, MAKSUT, KIINTIÖT, SEURUEET
7. Rauhoituksista ja kiintiöistä seuran osalta päätetään kesäkokouksessa. Vieraspäivämaksusta ja saalismaksuista päätetään vuosikokouksessa.
Vieraspäivän maksukuitista tulee ilmetä metsästyspäivä sekä isännän ja vieraan nimi. Maksu on suoritettava ennen metsästyksen alkua seuran tilille. Maksu on pystyttävä osoittamaan seuran alueella tätä kysyttäessä.
Saalismaksua peritään merkittävistä saaliseläimistä kuten: hirvi, hirvenvasa, valkohäntäpeura, valkohäntäpeuran vasa, metsäkauris, metsäkauriin vasa, villisika ja viilisian porsas.
Saalismaksuilla katetaan kyseisten eläinten riistanhoitokuluja, pyyntilupamaksut ja puolet peijaiskuluista. Maksut oikeuttavat myös lahtivajan käyttöön saaliin käsittelyssä. Ulkopuoliselta nylkyvajan käyttäjältä peritään riistan käsittelystä ko. saalismaksu puolitettuna, muusta käytöstä sopimuksen mukaan.
Mikäli metsästys tapahtuu yhteisluvan kiintiöllä, lupaosakkaat metsästävät pääsääntöisesti omalla alueellaan ja vastaavat ne kukin itsenäisesti metsästyksestään ja sen kuluista kaatamansa kiintiön osalta.
Seurueidemme jäsenet ovat velvollisia osallistumaan kaikkiin eri tehtäviin, joihin heidät osoitetaan. Koiranohjaajat vapautetaan em. velvollisuuksista. Metsästyksestä aiheutuviin kustannuksiin seurueiden osakkaat ovat velvolliset osallistumaan yhtä suurin osuuksin. Osallistumismaksu eri seurueisiin muodostuu jakamalla ko. seurueen metsästyksestä aiheutuvat kokonaiskustannukset osallistujaosuuksien määrällä. Maksulla katetaan saalismaksut seuralle, sekä muut mahdolliset metsästys- ja saaliinkäsittelykulut. Ylijäämä ”korvamerkitään” seurueelle. Seurueisiin ilmoittaudutaan maksamalla ko. lajin osallistumismaksu heinäkuun loppuun mennessä. Seuruemetsästyksien johtajat huolehtivat saalismaksujen kirjaamisperusteet kirjanpitoon.
HIRVI
8. Osallistuminen seurueen toimintaan on velvoittavaa, ja poissaololle on oltava perusteltu hyvä syy. Vain läsnäololla olemme yhtenäinen seurue.
Hirviseurueen toimintaa johtaa seuran vuosikokouksen valitsema 3-jäseninen hirvijaosto, joista yhden vuosikokous valitsee puheenjohtajaksi ja joka samalla on hirviseurueen metsästyksen johtaja. Seurue valitsee ensikokoontumisessaan keskuudestaan tarvittavat muut johtajat ja vastuuhenkilöt. Myös nk. peltohirvien metsästykseen on haittojen vähentämiseksi suhtauduttava vakavasti, mikäli se on aiheellista.
Metsästyskauden aloittamisesta ja muista metsästyspäivistä päätetään hirviseurueen ensikokoontumisessa. Yleisiä metsästyspäiviä ovat lauantait ja sunnuntait. Metsästyspäivät merkitään kalenteriin, samoin merkitään muut mahdolliset vapaat viikonloput ja muut vapaat. Tämä helpottaa seurueen jäsenten ajan käytön hallintaa yksityisissä yhteyksissä.
Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoissa etukäteen. Metsästyksen johtaja päättää metsästettävästä alueesta, sekä yhdessä koiranohjaajien kanssa, mistä koirat lasketaan irti. Koirapannan käyttö koirilla ja paikannussovellusten käyttö olisi suotavaa kaikille seurueen jäsenille. Radiopuhelimella seurueemme käyttää kanavaa 7, ellei muuta ilmoiteta.
Hirvijahti aloitetaan metsästyksenjohtajan selonteolla metsästyspäivää koskien. Selonteolla selvitetään metsästettävä alue, metsästetäänkö koira vai miesajona ja saaliseläimet joita saa ampua. Metsästyksenjohtaja jakaa paikalla olevat metsästykseen osallistujat passipaikoille. Päivän kuluessa siirryttäessä uuteen passitukseen metsästyksenjohtaja osoittaa uudet passipaikat.
Suositeltavaa on muodostaa 2 – 3 metsästäjän kimppoja, joissa kussakin on vähintään yksi kokenut metsästäjä opastamassa. Tämä mahdollistaa samalla autolla liikkumisen, jolloin parkkipaikkoja riittää paremmin. Metsästyksen johtaja nimeää kimpat vierekkäisille passipaikoille. On otettava huomioon myös henkilöiden mahdolliset toimintakyvyn rajoitukset.
Metsästyksen kuluessa saa ampua ainoastaan metsästyksen johtajan määräämää hirvieläintä. Eläinsuojelullisin perustein voi ampua selvästi vahingoittunutta tai muutoin sairaaksi tai erittäin huonokuntoiseksi toteamaansa yksilöä.
Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän hyvä ampumataito. Ampumakokeen suorittamisen lisäksi suosituksena on millä ampumaradoilla hyvänsä vuosittain ammutut 100 yhteispistettä liikkuvaan hirvikuvioon pystyasennosta. Lisäksi on hankittava valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
Pääsääntöisesti tulee ampua ainoastaan yksi hirvi ampumatilaisuutta kohti. Jos ensimmäinen hirvi on varmuudella kaatunut ja ampujan nähtävissä on mahdollista ampua seuraavaa hirveä jos se edelleen on hyvin näkyvissä. Usein tämä tarkoittaa vasatilannetta. Ampujan on merkittävä oma sijaintinsa ja pantava merkille tarkoin hirven käyttäytyminen ja sijainti ampumahetkellä
Ampumatilanteen jälkeen välittömästi ilmoitetaan metsästyksen johtajalle radiopuhelimella / puhelimella, mitä on tapahtunut. Metsästyksen johtaja kuittaa tapahtuman ja antaa jatko-ohjeet radiopuhelimella, jotta seurue tietää, mitä on tapahtunut ja miten toimitaan.
Mikäli hirvi on kaatunut näköetäisyydelle, metsästyksenjohtaja antaa luvan mennä ampumaan armonlaukaus pään ja niskan yhtymäkohtaan. Pistäminen on suoritettava, vaikka osuma olisi ns. pisto-osuma keuhkojen alueelle. Näin saadaan veri laskettua mahdollisimman tarkkaan pois, joka lisää saaliin käyttöarvoa. Ampujan viereiset passimiehet ovat velvollisia avustamaan ampujaa saaliin avaamisessa. Kokeneiden velvollisuus on neuvoa ja opastaa saaliin käsittelyssä vasta-alkajia. Saalis laitetaan kuljetuskuntoon. Saaliin vetämiseen metsästä paikkaan, josta se on siirrettävissä kuljetusvälineeseen, tulee jokaisen pyrkiä osallistumaan.
Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee tehdä ilmoitus metsästyksen johtajalle kuten edellä kaatotilanteesta. Jatkotoimista mahdollisesti haavoittuneen hirven saamiseksi pois metsästä ryhdytään metsästyksenjohtajan ohjein. Tarvittaessa käytetään jäljestämiseen koulutettua koiraa.
Kesken jahtipäivän lahtivajalla saaliin nylkemisen suorittaa ampuja, metsästyksen johtaja määrää hänelle avustajia kahdesta kolmeen mieheen. Nylkyporukasta jonkun on oltava kokenut saaliin käsittelijä, joka opastaa ja neuvoo tarvittaessa.
Metsästyspäivä päätetään majalla toteamalla kaikkien, myös koiranohjaajien, palanneen metsästä. Kaikkien metsästäjien tulee tällöin osallistua saaliin käsittelyyn ja jahtipäivän päätöstöihin. Metsästyksenjohtaja voi vuorotella porukkaa tarvittaessa.
Hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisemmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
Saaduista saaliseläimistä otetaan metsästysalueiden vuokraajille (vuokrahintana) paistit ja soppalihat sopimusten mukaisesti ja toimitetaan heille. Lisäksi voidaan paistilla muistaa seuran tai seurueen hyväksi toimineita. Metsästysalueiden maanomistajille jaetaan paistit kiertävän listan mukaisesti. Paisti jaetaan yli kymmenen hehtaaria vuokranneille ja kierros tulee käydä läpi noin kolmessa vuodessa, riippuen hirvilupien määrästä. Vuokra- ja maanomistajapaloja ovat kaikki seurueen jäsenet velvollisia toimittamaan perille. Seurueen jäsenelle ei palaa jaeta. Peijaislihoja varataan hirvikeittoa varten n.30 – 40 kg luullista lihaa. Saaliseläinten nahat suolataan ja myydään nahkojen kerääjille. Saadut varat tilitetään hirviseurueen hyväksi. Tiedot vuokranmaksu- ja omistajapaloista toimittaa sihteeri tai vuokrasopimuksista vastaava.
Hirviseurue keskuudessaan päättää milloin ja miten saatu saalis käsitellään, ottaen lisäksi huomioon edellisen kohdan velvoitteet. Tavoitteena tulisi olla kaikkien metsästykseen osallistuvien saaliinkäsittelytaitojen oppiminen.
Lihavarastonhoitaja vastaa lihanjaosta sekä nylkyvaja- ja kylmiörakennuksen kunnosta ja siisteydestä. Lisäksi hän huolehtii tarvittavista kalusto- ja materiaalihankinnoista. Hän tarkastaa ja hyväksyy suoritetut siivoukset lihanjakojen jälkeen. Samoin hän huolehtii, että kalusto palautetaan.
VALKOHÄNTÄPEURA
Valkohäntäpeuraa metsästetään seuruemetsästyksenä tai seurue voi jakaantua pienempiin ryhmiin, mikäli niin keskenään sopivat. Saalis kuuluu tässä tapauksessa ryhmälle, ellei muuta sovita. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmin tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut metsästäjä. Metsästyksenjohtajat määrittelevät metsästettävän kohteen pyyntiluvan rajoissa ja sopivat niistä keskenään. Metsästyksenjohtajalle on ilmoitettava kyttäysmetsästyksestä etukäteen. Metsästyksenjohtajan on huolehdittava kaatoilmoituksen tekemisestä Oma riista palveluun. Saaliin saajat sopivat keskenään saaliinsa käsittelystä.
METSÄKAURIS
Metsäkaurista voidaan metsästää kiintiön puitteissa, joko yksittäisenä metsästäjänä tai seurueena, mitä suositellaan vähäisen metsästysmahdollisuuden vuoksi. Saalis kuuluu metsästäjälle ja seuruemetsästyksessä metsästystapahtumassa mukana olleille. Saaliin voivat osalliset jakaa toisinkin, mikäli keskenään sopivat. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmän tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut. Saaliin saajat sopivat keskenään saaliin käsittelystä. Kaatoilmoitus on kaatajan tehtävä Oma riistassa. Seuruemetsästyksessä tulee valita joku osallistujista johtamaan tapahtumaa.
VILLISIKA
Villisikaa voidaan metsästää joko yksittäisenä metsästäjänä tai seurueena, mille on joku osallistujista valittava johtamaan tapahtumaa. Saalis kuuluu yksittäiselle metsästäjälle ja seuruemetsästyksessä metsästystapahtumassa mukana olleille. Saaliin voivat osalliset jakaa toisinkin, mikäli keskenään sopivat. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmin tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut. Saaliin käsittelystä ja tarkastuksesta vastaa metsästäjä ja seuruemetsästyksessä seurue, kuten myös niistä aiheutuneista kuluista.
On huomioitava, että haavoittuneesta villisiasta on tehtävä ilmoitus viranomaiselle.
PIENRIISTA
Pienriistaa ja pienpetoja voidaan metsästää seurueena tai yksittäisenä metsästäjänä. Haaskan ja loukun pitämiselle sekä kaivamiselle on saatava maanomistajan lupa. Loukulla ja haaskalla tulee olla asettajan yhteystiedot. Saalis on pääsääntöisesti ampujan, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Seurueena metsästettäessä ampuja voi luovuttaa saaliin toiselle, luetaan tuolloin saajan kiintiöön, paitsi vieras, mikäli saalis on kiintiöity.
SUURPEDOT
Ilveksen, karhun ja suden metsästykselle on valittava johtajat johtamaan metsästystä alueellamme. Mahdollinen saalis kuuluu ampujalle, paitsi karhun lihat mukana olleelle seurueelle. Mikäli saalis menee ampujalle, hänen on suoritettava kaikki maksut, muutoin niistä vastaa kyseinen seurue. Luvansaajan on huolehdittava ilmoituksista mahdollisista kaadoista tarvittaville tahoille, kuten myös tutkimuksiin yms. lähetettävästä saaliista / saaliin osista.
METSÄSTYSSÄÄNNÖN VAHVISTUS, KÄYTTÖÖNOTTO JA MUUTOKSET
Metsästyssääntö on vahvistettu kesäkokouksessa 2. päivänä elokuuta 2020 ja noudatetaan heti vahvistamisen jälkeen. Muutoksista tähän metsästyssääntöön päätetään tarvittaessa johtokunnan esityksestä seuraavissa kesäkokouksissa.
LIITTEET: Vieraspäivämaksu, osallistumismaksut ja saalismaksut
Metsästyksen johtajat ja vastuuhenkilöt
SRVA-toiminta
Metsästäjien vastuu seuruemetsästyksessä
VIERASPÄIVÄMAKSU, OSALLISTUMISMAKSUT JA SAALISMAKSUT
1. Vieraspäivämaksu kalenterivuorokaudelta 15 €
2. Hirvenmetsästyksen osallistumismaksu 120 €
3. Peuranmetsästykseen osallistumismaksu 40 €
4. Hirvi, aikuinen 120 €
5. Hirvi, vasa 50 €
6. Metsäkauris, aikuinen 40 €
7. Metsäkauris, vasa 20 €
8. Valkohäntäpeura, aikuinen 40 €
9. Valkohäntäpeura, vasa 20 €
10. Villisika, aikuinen 40 €
11. Villisika, porsas 20 €
Yhdistyksen kesäkokous on valinnut seuraavat metsästyksen johtajat:
Hirviseurue Hannu Seppänen ( Metsästyssääntö kohta 8, vuosikokous)
Valkohäntäpeuraseurue
Kaurisseurue
Villisikaseurue
Ilves-, karhu- ja susiseurue
Hirviseurue on kokouksessaan valinnut seuraavat johtajat ja vastuuhenkilöt:
Varajohtajat
Ajomiesten johtajat
Lihavarastonhoitaja
Tilastokirjaaja
Passilinja vastaavat metsästyslohkoittain
1) Huukki, Heikkimäki – Ristiinakoti- ja Rajamäki – Pahkokorpi alueet
2) Himatunkangas, Läpkivi, Kivisilta, Kivisillansuo
3) Evätmäki – Ansavaara – Kivimäki ja Muteri – Laviansuo –Sikainmäki
4) Haikulansuo- Suppi- Muskasensuo.
5) Riistapelto- Soinikkalan harju- Tahkivensuo- Oinassilta- Savistenmäki
6) Kurensuo- Vuohkallio- Lintumäki- Karikoski
7) Kannistonsuo- Karikoski
Metsästyslohkojen passipaikat ovat maastoon merkityt ja numeroidut.
SRVA – toiminta (Suurriistan virka-apu – toiminta)
Heinolan Riistanhoitoyhdistys on tehnyt poliisin kanssa sopimuksen SRVA- toiminnasta. Vierumäen metsästysseuran metsästäjät osallistuvat pääasiassa omalla alueellamme SRVA toimintaan, mikäli tehtävä osoitetaan. Kaikilla toimintaan osallistuvilla on oltava voimassa oleva riistanhoitomaksun suoritustosite.
Metsästysseura on nimennyt henkilöt toteuttamaan SRVA- toimintaa. SRVA toiminta on osa viranomaistoimintaa ja siinä ei sovelleta metsästyslain säädöksiä. Keltavihreästä huomioliivistä SRVA painatuksin tunnistat kun kysymyksessä on SRVA toiminta.
Metsästäjien vastuu seuruemetsästyksessä
Varmista, että vaaditut asiakirjat ja varusteet ovat kunnossa; vaatetus asianmukainen, ase kohdistettu käytettävälle patruunalle ja patruunat käyttöön soveltuvia ja turvallisia.
Sisäistä metsästyksen johtajan määräykset ja ohjeet. Kysy lisää tarvittaessa.
Noudata johtajan ja/tai varajohtajan määräyksiä.
Varmista turvalliset ampumasuunnat ja viereisten passien sijainnit. Tämä lisää turvallisuutta ja parantaa riistalaukauksia.
Lataa ase vasta, kun olet saapunut passipaikallesi.
Poista patruuna patruunapesästä ennen passista poistumista.
Pysy passipaikalla määräysten mukaisesti. Älä mene passin eteen pysähtyneelle seisontahaukulle ilman erillistä lupaa.
Ammu vasta, kun olet varma eläimen luvallisuudesta ja ampumasuunnan turvallisuudesta. Laukaus on aina ampujan vastuulla.
Kiinnitä huomiota ammutun eläimen käyttäytymiseen laukauksen jälkeen.
Ammu tarvittaessa uudelleen.
Ilmoita kaadosta viipymättä sovitulla tavalla metsästyksen johtajalle.
Hanki saaliseläimen käsittelyyn tarvittava taito esim. kokeneemmilta metsästäjiltä tai käsittelykoulutuksista.
Varaudu riistaeläimen yllättäviin liikkeisiin kaadolle mennessäsi.
Paina mieleesi eläimen poistumispaikka ja suunta, jos eläin karkkoaa näkyvistä. Ole aina yhteydessä metsästyksenjohtajaan.
Älä lähde seuraamaan haavakkoa ilman ohjeistusta.
Älä sotke jälkiä.
Ilmoita haavoittuneesta tai muutoin vahingoittuneesta eläimestä välittömästi metsästyksen johtajalle.
Ammu lopetuslaukaus turvallisesti niskaan, koira ja muu ympäristö huomioiden. Älä pitkitä saaliseläimen kärsimystä.