VIERUMÄEN METSÄSTYSSEURA RY:n METSÄSTYSSÄÄNTÖ

VIERUMÄEN METSÄSTYSSEURA RY:n METSÄSTYSSÄÄNTÖ

YLEISTÄ

  1. Metsästysseuran hallitsemilla metsästysalueilla harjoitetaan metsästystä metsästysseuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, metsästysseuran yleisten kokousten, johtokunnan päätösten sekä lupaehtojen ja metsästysvuokrasopimusten mukaisesti. Edellä mainittujen lisäksi jokainen metsästäjä on metsästäessään velvollinen noudattamaan myös metsästyksestä voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä hyvää metsästystapaa.

 

Metsästysseuramme jäsen ja jokainen seuramme metsästysoikeudella alueillamme metsästävä sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä, metsästysseurueen päätöksiä sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

 

  1. Yhdistyksen kaikilla jäsenillä, kannatusjäseniä lukuun ottamatta, on oikeus osallistua kaikkeen metsästykseen alueillamme. Säännöissä määrättyjen maksujen lisäksi, kaikki vaadittavat muut maksut tulee olla suoritettuina aina ennen metsästykseen ryhtymistä, ellei yhdistyksen kokouksessa toisin päätetä, erikseen metsästyssäännössä mainita tai muutoin sovita. Kaikessa metsästyksessä on käytettävä kyseisen riistalajin metsästykseen hyväksyttyjä aseita ja patruunoita. Sama pätee myös vahinkoeläinten lopettamiseen.

 

  1. Metsästysalueiden vuokraamisesta ja tietojen päivittämisestä vastaa yhdistyksen johtokunta, joka voi valtuuttaa tehtävään myös muita jäseniä. Metsästysalueet pyritään saamaan vuokratuiksi kaiken metsästyksen piiriin. Sopimuksiin tulee kirjata lisäksi myös mahdollisuuksien mukaan oikeus tulentekoon, riistanruokintaan, kaivamiseen pienpetojahdissa, loukun, haaskan ja riistakameran asettamiseen, sekä teiden käyttö ja koirien koulutus.

 

Metsästysseuran majalla olevaan maastokarttaan on eri värein merkitty riistalajeittain alueet, joilla metsästys ei ole sallittua. Rajoitukset johtuvat vuokrasopimuksen ehdoista tai seuran asettamista rauhoituksista.

 

Oma riista palveluun pyritään luomaan ajantasaiset kartastot kaikkien metsästysten osalta. Yhdistys vastaa yhteislupiin liityttäessä karttojen ajantasaisuudesta omilla alueillamme.

TURVALLISUUS

 

  1. Turvallisuus on varmistettava aina metsästykseen ryhdyttäessä. Seuran metsästysalueet ovat metsästystä ajatellen rikkinäiset. Asutustaajamia, muuta asutusta, vapaa-ajan asutusta, teollisuutta ja maataloutta on metsästysalueillamme runsaasti, lisäksi on myös muuta alueen virkistyskäyttöä. Ehdottomasti on huomioitava, ettemme aiheuta vaaraa tai muuta haittaa edellä mainituille tahoille. Urheiluopiston alue kaikkinensa on oma lukunsa huomioitavaksi. Erityisesti huomautetaan latvalinnustuksen tapahtuessa luotiaseella, että vaarallinen alue yltää jopa 5 km ampumasuunnassa.

 

Varsinkin seuruemetsästyksessä turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikille metsästysseurueille on nimettävä johtajia tarpeellinen määrä, vaikka lainsäädännössä ei sitä erityisesti edellytettäisi. Metsästyksenjohtajan on selvitettävä turvallisuusmääräykset metsästykseen osallistuville siten, että he ovat aina tietoisia miten toimitaan. Metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä ja ohjeita on aina noudatettava. Hän voi kieltää määräyksiä noudattamatta jättäneen osallistumasta ko. metsästykseen.

Jäsenen on aina ilmoitettava kesken passituksen tapahtuvasta poistumisesta metsästyksen johtajalle, joka antaa poistumisluvan radiopuhelimella, jolloin muut tietävät mahdollisen liikkumisen. Tätä voi toteuttaa ainoastaan äkillisen sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi. Tarvittaessa metsästys keskeytetään.                                                                                                                                                                       Muutoin on poistuminen ajoitettava taukojen ajalle.

 

RIISTAN VEROTUS

  1. Riistan verotus tapahtuu lain, asetuksen, Suomen riistakeskuksen, hirvitalousalueen, alueen riistanhoitoyhdistyksen ja oman yhdistyksen määrittelemissä puitteissa. Johtokunta voi kesken metsästyskauden päättää lisärajoituksista saaliskiintiöihin, mikäli katsoo sen riistakantojen elinvoimaisuuden kannalta välttämättömäksi.

 

Kaatolupien, poikkeuslupien ja muiden mahdollisten lupien hakemisesta vastaa johtokunta tai valtuuttamansa. Luvanhakijan on kuultava johtokuntaa, hirvijaostoa ja riistanhoitojaostoa ennen lupien hakemista. Seura voi osallistua nk. yhteislupiin. Hirven ja peuran yhteisluvissa kaatokiintiöt pyritään jakamaan pääsääntöisesti pinta-alaperusteisesti ja muissa yhteisluvissa sopimusten mukaisesti. Koirien koulutus- ja koeluvat myöntää johtokunta tai valtuuttamansa.

 

METSÄSTYSVIERAAT

  1. Metsästysseuran johtokunnalla tai valtuuttamallaan on oikeus kutsua metsästysseuran vieraaksi seuran toiminnan kannalta perusteltavissa olevia ulkopuolisia henkilöitä. Näin kutsutuilla vierailla on oikeus osallistua metsästykseen aseellisena. Kutsutulta vieraalta ei peritä vieraspäivämaksua. Muut vieraspäivää koskevat ohjeet koskevat myös näin kutsuttua vierasta.

Metsästysseura voi järjestää myös nk. kaupallista metsästystä, mikäli sen katsotaan tuottavan seuralle taloudellista ja/tai muuta aineetonta lisäarvoa. Tämän metsästyksen järjestää johtokunta tai valtuuttamansa. Metsästyksessä noudatetaan soveltuvin osin kaikkia tässä metsästyssäännössä mainittuja pakottavia ja velvoittavia säännöksiä. Saatavasta korvauksesta ja muista metsästystapahtuman ehdoista päättää ja sopii johtokunta kuultuaan ensin jaostojen edustajia.

Jäsenellä on oikeus kymmeneen vieraspäivään metsästyskaudessa ja ottaa vieras mukaansa metsästykseen. Perheenjäsen, joka ei ole yhdistyksen jäsen, katsotaan vieraaksi, jos hän ottaa osaa aseistettuna metsästykseen. Vieras saa metsästää yhdistyksen mailla vain isäntänsä kanssa tai tämän ohjauksessa ja kiintiöllä. Vieraalla on oltava ennen metsästykseen ryhtymistä maksettuna vierasmaksu. Vierasmaksua ei peritä vieraalta, joka osallistuu metsästykseen aseettomana, esimerkiksi koiranohjaajana.     Metsästysseuraan ei ole mahdollista lunastaa nk. kausikorttia vierasluvaksi.

Ilveksen, karhun, suden, hirven, valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja villisian metsästykseen voivat vieraat osallistua vastavuoroisuus periaatteen mukaisesti maksutta. Haavoittuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisian jäljittämiseen ja lopettamiseen voivat naapuriseurueiden jäsenet osallistua maksutta. Heidän tulee ilmoittaa mahdollisimman pian seuramme yhteyshenkilölle. Tarvittaessa mukaan on kutsuttava myös yhdistyksemme jäseniä.

RAUHOITUKSET, KIINTIÖT, VIERASPÄIVÄMAKSUT JA SAALISMAKSUT

  1. Rauhoituksista ja kiintiöistä päätetään kesäkokouksessa. Vieraspäivämaksusta ja saalismaksuista päätetään vuosikokouksessa.

Vieraspäivän maksukuitista tulee ilmetä metsästyspäivä sekä isännän ja vieraan nimi. Maksu on suoritettava ennen metsästyksen alkua. Vieraslupia myyvät johtokunnan jäsenet tai sen voi lunastaa myös sähköisin välinein. Maksu on pystyttävä osoittamaan seuran alueella tätä kysyttäessä.

HIRVI

  1. Hirviseurueen toimintaa johtaa seuran vuosikokouksen valitsema 3-jäseninen hirvijaosto, joista yhden vuosikokous valitsee puheenjohtajaksi ja joka samalla on hirviseurueen metsästyksen johtaja. Seurue valitsee ensikokoontumisessaan keskuudestaan tarvittavat muut johtajat ja vastuuhenkilöt. Metsästykseen ilmoittaudutaan maksamalla osallistumismaksu heinäkuun loppuun mennessä.

 

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon ensisijaisesti turvallisuus. Lisäksi on otettava huomioon voimassa oleva lainsäädäntö, lupaehdot, yhdistyksen säännöt, kokousten päätökset, tämä metsästyssääntö ja muiden seurojen ja seurueiden kanssa tehdyt sopimukset.

 

Mikäli metsästys tapahtuu yhteisluvan kiintiöllä, lupaosakkaat metsästävät pääsääntöisesti omalla alueellaan ja vastaavat ne kukin itsenäisesti metsästyksestään ja sen kuluista kaatamansa kiintiön osalta.

 

KUSTANNUKSET JA VELVOITTEET

 

  1. Seurueemme jäsenet ovat velvollisia osallistumaan kaikkiin eri tehtäviin, joihin heidät osoitetaan. Koiranohjaajat vapautetaan em. velvollisuuksista. Metsästyksestä aiheutuviin kustannuksiin seurueen osakkaat ovat velvolliset osallistumaan yhtä suurin osuuksin. Osuusmaksu muodostuu jakamalla kaksinkertainen kaatolupien kokonaismaksu osallistujaosuuksien määrällä. Maksulla katetaan kaatolupamaksut, puolet peijaiskuluista, kulut seuralle, muut mahdolliset metsästyskulut ja saaliin käsittelykulut. Ylijäämä ”korvamerkitään” hirviseurueelle. Kaatolupamaksujen kerrointa voidaan muuttaa tarvittaessa.

 

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

  1. Metsästyskauden aloittamisesta ja muista metsästyspäivistä päätetään hirviseurueen ensikokoontumisessa. Yleisiä metsästyspäiviä ovat lauantait ja sunnuntait. Metsästyspäivät merkitään kalenteriin, samoin merkitään muut mahdolliset vapaat viikonloput ja muut vapaat. Tämä helpottaa seurueen jäsenten ajan käytön hallintaa yksityisissä yhteyksissä.

Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoissa etukäteen. Metsästyksen johtaja päättää metsästettävästä alueesta, sekä yhdessä koiranohjaajien kanssa, mistä koirat lasketaan irti. Koirapannan käyttö koirilla ja paikannussovellusten käyttö olisi suotavaa kaikille seurueen jäsenille. Radiopuhelimella seurueemme käyttää kanavaa 7, ellei muuta ilmoiteta.

 

  1. Passipaikat arvotaan joka päivä. Myöhässä päivään saapuneet sijoitetaan metsästyksen johtajan määräyksellä passiketjun jatkoksi, muuhun vähemmän häiriötä tuottavaan passiin tai vasta seuraavaan passitukseen. Liikuntavammaisille osoitetaan esteetön paikka.

 

  1. Metsästyksen kuluessa saa ampua ainoastaan metsästyksen johtajan määräämää hirvieläintä. Eläinsuojelullisin perustein voi ampua selvästi vahingoittunutta tai muutoin sairaaksi tai erittäin huonokuntoiseksi toteamaansa yksilöä.

 

AMPUMIS- JA HAAVOITTAMISTILANNE, SAALIINKÄSITTELY

 

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän hyvä ampumataito. Ampumakokeen suorittamisen lisäksi suosituksena on millä ampumaradoilla hyvänsä vuosittain ammutut 100 yhteispistettä liikkuvaan hirvikuvioon pystyasennosta. Lisäksi on hankittava valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

 

  1. Pääsääntöisesti tulee ampua ainoastaan yksi hirvi ampumatilaisuutta kohti. Jos ensimmäinen hirvi on varmuudella kaatunut ja ampujan nähtävissä on mahdollista ampua seuraavaa hirveä jos se edelleen on hyvin näkyvissä. Usein tämä tarkoittaa vasatilannetta. Ampujan on merkittävä oma sijaintinsa ja pantava merkille tarkoin hirven käyttäytyminen ja sijainti ampumahetkellä

Ampumatilanteen jälkeen välittömästi ilmoitetaan metsästyksen johtajalle radiopuhelimella / puhelimella, mitä on tapahtunut. Metsästyksen johtaja kuittaa tapahtuman ja antaa jatko-ohjeet radiopuhelimella, jotta seurue tietää, mitä on tapahtunut ja miten toimitaan.

 

  1. Mikäli hirvi on kaatunut näköetäisyydelle, metsästyksenjohtaja antaa luvan mennä ampumaan armonlaukaus pään ja niskan yhtymäkohtaan.

Pistäminen on suoritettava, vaikka osuma olisi ns. pisto-osuma keuhkojen alueelle. Näin saadaan veri laskettua mahdollisimman tarkkaan pois, joka lisää saaliin käyttöarvoa. Ampujan viereiset passimiehet ovat velvollisia avustamaan ampujaa saaliin avaamisessa. Kokeneiden velvollisuus on neuvoa ja opastaa saaliin käsittelyssä vasta-alkajia. Saalis laitetaan kuljetuskuntoon. Saaliin vetämiseen metsästä paikkaan, josta se on siirrettävissä kuljetusvälineeseen, tulee jokaisen pyrkiä osallistumaan.

 

  1. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee tehdä ilmoitus metsästyksen johtajalle kuten edellä kaatotilanteesta. Jatkotoimista mahdollisesti haavoittuneen hirven saamiseksi pois metsästä ryhdytään metsästyksenjohtajan ohjein. Tarvittaessa käytetään jäljestämiseen koulutettua koiraa.

 

  1. Kesken jahtipäivän lahtivajalla saaliin nylkemisen suorittaa ampuja, metsästyksen johtaja määrää hänelle avustajia kahdesta kolmeen mieheen. Nylkyporukasta jonkun on oltava kokenut saaliin käsittelijä, joka opastaa ja neuvoo tarvittaessa.

Metsästyspäivä päätetään majalla toteamalla kaikkien, myös koiranohjaajien palanneen metsästä. Kaikkien metsästäjien tulee tällöin osallistua saaliin käsittelyyn ja jahtipäivän päätöstöihin. Metsästyksenjohtaja voi vuorotella porukkaa tarvittaessa.

 

 

KAATAJAMÄÄRITYS

 

  1. Hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisemmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

 

SAALIINJAKO

 

  1. Saaduista saaliseläimistä otetaan metsästysalueiden vuokraajille (vuokrahintana) paistit ja soppalihat sopimusten mukaisesti ja toimitetaan heille. Lisäksi voidaan paistilla muistaa seuran tai seurueen hyväksi toimineita.                                                                                                                   Metsästysalueiden vuokraajille jaetaan paistit kiertävän listan mukaisesti. Paisti jaetaan yli kymmenen hehtaaria vuokranneille ja kierros tulee käydä läpi noin kolmessa vuodessa, riippuen hirvilupien määrästä. Vuokra- ja maanomistajapaloja ovat kaikki seurueen jäsenet velvollisia toimittamaan perille. Seurueen jäsenelle ei maanvuokrapalaa jaeta. Peijaislihoja varataan hirvikeittoa varten n.30 – 40 kg luullista lihaa. Saaliseläinten nahat suolataan ja myydään nahkojen kerääjille. Saadut varat tilitetään hirviseurueen hyväksi. Tiedot vuokranmaksu- ja omistajapaloista toimittaa sihteeri tai vuokrasopimuksista vastaava.

 

  1. Lihat jaetaan arpomalla. Edellisen viikonlopun saaliit leikataan tiistaisin valmiiksi käyttöpaloiksi ja jauheliha jauhetaan valmiiksi. Seurueella on käytössä lihalaatikot, joihin lihapalat jaetaan ja jauheliha pussitetaan. Lihan jakajat suorittavat jaon laatikoihin pyrkien tasapuoliseen jakoon. Lopuksi arvotaan laatikkonumero seurueen jäsenille. Kukin seurueen jäsen on velvollinen palauttamaan lihalaatikon pestynä seuraavaan lihanjakoon mennessä.

 

  1. Lihavarastonhoitaja vastaa lihanjaosta sekä nylkyvaja- ja kylmiörakennuksen kunnosta ja siisteydestä. Lisäksi hän huolehtii tarvittavista kalusto- ja materiaalihankinnoista. Hän tarkastaa ja hyväksyy suoritetut siivoukset lihanjakojen jälkeen. Samoin hän huolehtii, että kalusto palautetaan.

 

  1. Ulkopuolisten nylky- ja kylmiörakennuksen käyttäjien on osaltaan huolehdittava paikan siisteydestä ja suoritettava samansuuruinen korvaus kuin omien jäsenten ja seurueidenkin, lupamaksun osuudella vähennettynä

PIENRIISTA

  1. Pienriistaa ja pienpetoja voidaan metsästää seurueena tai yksittäisenä metsästäjänä. Haaskan ja loukun pitämiselle sekä kaivamiselle on saatava maanomistajan lupa. Loukulla ja haaskalla tulee olla asettajan yhteystiedot. Saalis on pääsääntöisesti ampujan, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Seurueena metsästettäessä ampuja voi luovuttaa saaliin toiselle, luetaan tuolloin saajan kiintiöön, paitsi vieras, mikäli saalis on kiintiöity.

 

METSÄKAURIS

  1. Metsäkaurista voidaan metsästää kiintiön puitteissa, joko yksittäisenä metsästäjänä tai seurueena, mitä suositellaan vähäisen metsästysmahdollisuuden vuoksi. Saalis kuuluu metsästäjälle ja seuruemetsästyksessä metsästystapahtumassa mukana olleille. Saaliin voivat osalliset jakaa toisinkin, mikäli keskenään sopivat. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmän tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut. Saaliin saajat vastaavat käsittelystä. Kaatoilmoitus on kaatajan tehtävä Oma riistassa, huolehdittava ilmoituksesta seuran sihteerille ja maksusta seuralle, johon seurueen jäsenten on myös osallistuttava.

Seuruemetsästyksessä tulee valita joku osallistujista johtamaan tapahtumaa.

Metsästykseen on ilmoittauduttava heinäkuun loppuun mennessä sihteerille.

 

 

 

VILLISIKA

  1. Villisikaa voidaan metsästää joko yksittäisenä metsästäjänä tai seurueena, mille on joku osallistujista valittava johtamaan tapahtumaa. Saalis kuuluu yksittäiselle metsästäjälle ja seuruemetsästyksessä metsästystapahtumassa mukana olleille. Saaliin voivat osalliset jakaa toisinkin, mikäli keskenään sopivat. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmin tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut. Saaliin käsittelystä ja tarkastuksesta vastaa metsästäjä ja seuruemetsästyksessä seurue, kuten myös niistä aiheutuneista kuluista. Samoin on meneteltävä seuralle maksettavan maksun suhteen.

On huomioitava, että haavoittuneesta villisiasta on tehtävä ilmoitus viranomaiselle.

Metsästykseen on ilmoittauduttava heinäkuun loppuun mennessä sihteerille.

 

VALKOHÄNTÄPEURA

  1. Valkohäntäpeuraa metsästetään seuruemetsästyksenä tai seurue voi jakaantua pienempiin ryhmiin, mikäli niin keskenään sopivat. Saalis kuuluu tässä tapauksessa ryhmälle, ellei muuta sovita. Kaatajaksi merkitään todennäköisimmin tappavan laukauksen ensimmäisenä ampunut metsästäjä. Metsästyksenjohtajat määrittelevät metsästettävän kohteen pyyntiluvan rajoissa ja sopivat niistä keskenään. Metsästyksenjohtajalle on ilmoitettava kyttäysmetsästyksestä etukäteen. Metsästyksenjohtajan on huolehdittava kaatoilmoituksen tekemisestä Oma riista palveluun. Saaliin saajat vastaavat käsittelystä sekä heidän on huolehdittava seuralle maksettavasta maksusta.

Metsästykseen on ilmoittauduttava heinäkuun loppuun mennessä sihteerille.

 

SUURPEDOT

  1. Ilveksen, karhun ja suden metsästykselle on valittava johtajat johtamaan metsästystä alueellamme. Mahdollinen saalis kuuluu ampujalle, paitsi karhun lihat mukana olleelle seurueelle. Mikäli saalis menee ampujalle, hänen on suoritettava kaikki maksut, muutoin niistä vastaa kyseinen seurue. Luvansaajan on huolehdittava ilmoituksista mahdollisista kaadoista tarvittaville tahoille, kuten myös tutkimuksiin yms. lähetettävästä saaliista / saaliin osista.                                                                   Metsästykseen on ilmoittauduttava heinäkuun loppuun mennessä sihteerille.

 

METSÄSTYSSÄÄNNÖN VAHVISTUS, KÄYTTÖÖNOTTO JA MUUTOKSET

  1. Metsästyssääntö on vahvistettu kesäkokouksessa 6:na päivänä elokuuta 2017 ja noudatetaan heti vahvistamisen jälkeen. Muutoksista tähän metsästyssääntöön päätetään tarvittaessa johtokunnan esityksestä seuraavissa kesäkokouksissa.

Kesäkokous 5.8.2018 vahvisti johtokunnan esittämät muutokset kohtiin 1,6 ja 13.

Edellä mainittu teksti on muutettu päätöksen mukaiseksi.

 

LIITTEET: Vieraspäivämaksu, osallistumismaksut ja saalismaksut

Metsästyksen johtajat ja vastuuhenkilöt

SRVA-toiminta

Metsästäjien vastuu seuruemetsästyksessä

VIERASPÄIVÄMAKSU, OSALLISTUMISMAKSUT JA SAALISMAKSUT

  1. Vieraspäivämaksu kalenterivuorokaudelta   15 €
  2. Hirvenmetsästyksen osallistumismaksu 120 €
  3. Metsäkauris, aikuinen   40 €
  4. Metsäkauris, vasa   20 €
  5. Valkohäntäpeura, aikuinen   40 €
  6. Valkohäntäpeura, vasa   20 €
  7. Villisika, aikuinen   40 €
  8. Villisika, porsas   20 €

 

Yhdistyksen kesäkokous on valinnut seuraavat metsästyksen johtajat:

Hirviseurue                           Tero Ahola ( Metsästyssääntö kohta 8, vuosikokous)

Valkohäntäpeuraseurue

Kaurisseurue

Villisikaseurue

Ilves-, karhu- ja susiseurue

Hirviseurue on kokouksessaan valinnut seuraavat johtajat ja vastuuhenkilöt:

Varajohtajat                                                                                                                                    Ajomiesten johtajat                                                                                                                         Lihavarastonhoitaja                                                                                                                         Tilastokirjaaja

Passilinja vastaavat metsästyslohkoittain

  • Huukki, Heikkimäki – Ristiinakoti- ja Rajamäki – Pahkokorpi alueet
  • Himatunkangas, Läpkivi, Kivisilta, Kivisillansuo
  • Evätmäki – Ansavaara – Kivimäki ja Muteri – Laviansuo –Sikainmäki
  • Haikulansuo- Suppi- Muskasensuo.
  • Riistapelto- Soinikkalan harju- Tahkivensuo- Oinassilta- Savistenmäki
  • Kurensuo- Vuohkallio- Lintumäki- Karikoski
  • Kannistonsuo- Karikoski

 

Metsästyslohkojen passipaikat ovat maastoon merkityt ja numeroidut.

SRVA – toiminta (Suurriistan virka-apu – toiminta)

Heinolan Riistanhoitoyhdistys on tehnyt poliisin kanssa sopimuksen SRVA- toiminnasta. Vierumäen metsästysseuran metsästäjät osallistuvat pääasiassa omalla alueellamme SRVA toimintaan, mikäli tehtävä osoitetaan. Kaikilla toimintaan osallistuvilla on oltava voimassa oleva riistanhoitomaksun suoritustosite.

Metsästysseura on nimennyt henkilöt toteuttamaan SRVA- toimintaa. SRVA toiminta on osa viranomaistoimintaa ja siinä ei sovelleta metsästyslain säädöksiä. Keltavihreästä huomioliivistä SRVA painatuksin tunnistat kun kysymyksessä on SRVA toiminta.

Metsästäjien vastuu seuruemetsästyksessä

  • Varmista, että vaaditut asiakirjat ja varusteet ovat kunnossa; vaatetus asianmukainen, ase kohdistettu käytettävälle patruunalle ja patruunat käyttöön soveltuvia ja turvallisia.
  • Sisäistä metsästyksen johtajan määräykset ja ohjeet. Kysy lisää tarvittaessa.
  • Noudata johtajan ja/tai varajohtajan määräyksiä.
  • Varmista turvalliset ampumasuunnat ja viereisten passien sijainnit. Tämä lisää turvallisuutta ja parantaa riistalaukauksia.
  • Lataa ase vasta, kun olet saapunut passipaikallesi.
  • Poista patruuna patruunapesästä ennen passista poistumista.
  • Pysy passipaikalla määräysten mukaisesti. Älä mene passin eteen pysähtyneelle seisontahaukulle ilman erillistä lupaa.
  • Ammu vasta, kun olet varma eläimen luvallisuudesta ja ampumasuunnan turvallisuudesta. Laukaus on aina ampujan vastuulla.
  • Kiinnitä huomiota ammutun eläimen käyttäytymiseen laukauksen jälkeen.
  • Ammu tarvittaessa uudelleen.
  • Ilmoita kaadosta viipymättä sovitulla tavalla metsästyksen johtajalle.
  • Hanki saaliseläimen käsittelyyn tarvittava taito esim. kokeneemmilta metsästäjiltä tai käsittelykoulutuksista.
  • Varaudu riistaeläimen yllättäviin liikkeisiin kaadolle mennessäsi.
  • Paina mieleesi eläimen poistumispaikka ja suunta, jos eläin karkkoaa näkyvistä. Ole aina yhteydessä metsästyksenjohtajaan.
  • Älä lähde seuraamaan haavakkoa ilman ohjeistusta.
  • Älä sotke jälkiä.
  • Ilmoita haavoittuneesta tai muutoin vahingoittuneesta eläimestä välittömästi metsästyksen johtajalle.
  • Ammu lopetuslaukaus turvallisesti niskaan, koira ja muu ympäristö huomioiden. Älä pitkitä saaliseläimen kärsimystä.